Joulumuistamiset päiväkotiin

Viime päivät ovat menneet joulukortteja kirjoitellessa ja päiväkodin henkilökunnan joulumuistamisia väkerrellessä. Pojat ovat olleet muutaman päivän viikossa päikkärissä, mutta kohta heillä alkaa useamman viikon joululoma, joten on taas ajankohtaista jotenkin kiittää hoitajia arvokkaasta työstä ja kivasta syksystä. Halusin lahjoihin jotain käytännöllistä, hyödyllistä kulutustavaraa, joka ei jää nurkkiin pyörimään sekä tietysti itse tehdyt kortit. Lahjapussukoihin päätyi tänä vuonna minikäsivoiteet ja -suihkusaippuat sekä karkkia. Pojat painoivat kortteihin peukuillaan poron päät, ja taiteilivat sarvet ja silmät tussilla, punanenät painettiin topsipuikoilla. Toivotaan, että tästä pienestä muistamisesta tulee hoitajille hyvä mieli!

Sinistä ja valkoista

Tänään on juhlittu 99-vuotiasta Suomea. Meidän perheessä se on tarkoittanut yhteistä vapaapäivää, johon on sisältynyt Suomen lippujen askartelua, taikataikinatouhuja, vähän parempaa ruokaa, iltakävely sankarihaudoille sekä itsenäisyyspäivän paraatin ja linnan juhlien ihmettelemistä telkusta. 

Niin kuin olen jo pariin kertaan maininnut, tänä jouluna minua viehättävät koristeluissa isänmaalliset värit sininen ja valkoinen (+ hopea ja harmaa), jotka ovat kuin varkain hiipineet meidän alakerran sisustukseen. Kuistin väliovea koristamaan tein tilkuista kranssin, joka on somistettu helmillä ja soodataikinatähdillä. Se sopii hyvin jatkoksi sinivalkosävyisille käpykoristeille ja joulukalenterille.

Kranssin somisteena helmiä ja soodataikinasta tehtyjä tähtiä.

Suolataikinajuttuja (olivat muuten tosi paljon helpompia ja kivampia tehdä lasten kanssa kuin soodataikinajutut).

Käpykoristeita keittiön kattokruunussa.

Sini-valko-mustasävyinen joulukalenteri.

Toisen adventin touhuja

Jahas, joulukuu on jo pitkällä (kääk, enää parikymmentä yötä jouluun!), mutta pieni flunssanpoikanen on tehnyt vähän hallaa mun jouluvalmisteluille... Onneksi nyt olo alkaa jo olla kohentunut ja toivonkin todella, että joulukuun sairastelut olisi nyt sairasteltu (eikä sitten joulunpyhinä niin kuin viime vuonna). Pojat kävivät aamulla leipomassa mamman luona pipareita, ja ne koristeltiin iltapäivällä kotona. Lisäksi meidän toiseen adventtiin on kuulunut ystäväpariskunnan tapaaminen, ja sainpa valmiiksi myös muutamat joululahjasäärystimet, jotka ovat odottaneet viimeistelyä kuukausitolkulla. 

Mukavaa alkavaa viikkoa!

Sohvalle Lemmyn kainaloon

Sain tässä hiljattain valmiiksi yhden projektin, jota olen jo kesästä asti vääntänyt, vaikka rupeamaan muutama paussi on silloin tällöin sisältynytkin. Kyseessä on Lemmy-tyyny, jonka ohje julkaistiin kesällä Kodin Kuvalehdessä. Tyyny on kirjovirkattu kiinteillä silmukoilla, eikä sinänsä kovin hankala toteuttaa. Haastetta hommaan toi kuitenkin se, että tein sitä aina samaan aikaan telkkaria katsoessa, joten eteneminen oli hidasta, välillä jouduin purkamaan ja pieniä virheitä työhön vielä jäikin (mutta ei niitä ehkä kokonaisuudesta huomaa, pääasia että hahmon tunnistaa, eiks niin? Ja jos ei tunnista, voi luntata taustapuolelta ;)). Herra Kilmister ei kuitenkaan jää meidän sohvalle lepäilemään, vaan päätyy pukinkonttiin.

Meidän sohvalle jää edelleen tämä toinen mustavalkoinen pehmo.

Marraskuu alkaa olla paketissa, kivaa alkavaa joulukuuta kaikille!

Kolmevuotissynttärit talviteemalla

Pääkakkuna oli sokerimassalla päällystetty, lumihiutalein koristeltu puolipallon muotoinen täytekakku, jonka täytteenä oli lakkahilloa ja valkosuklaarahkakermaa.

Meillä vietettiin eilen oman Omppuposkemme kolmevuotissynttäreitä oman perheen ja lähisukulaisten kesken. Tarjoilujen teemaksi valikoitui joulu, kun pirskeet sijoittuivat pikkujouluviikonloppuun. Pari viikkoa sitten eksyin ensimmäistä kertaa Confetin myymälään, ja sieltä sitten tarttuikin mukaan muutama kiva koristeluidea kakkuun ja muffinseihin. Kivat juhlat olivat, kuvat puhukoot puolestaan :) 

Pöytäkoristeena simppelisti kolme ruusua.

Suolaisena tarjottavana kanavoileipäkakkua...

...muutamaa erilaista salaattia, sipuli-pekonipiirakkaa, lihapullia ja patonkia.

Kahvipöydästä löytyi lisäksi elämäni ensimmäinen red velvet -kakku, jonka koristelin kakkukiilteeseen dipatuilla kokonaisilla viinimarjatertuilla.

Piparimuffinssit olivat päivänsankarin itsensä koristelemia.

Tästä kuvasta uupuu näköjään vielä yksi kynttilä... Kaikki lapset halusivat jostain syystä lautaselleen lumihiutaleen, niitä olis pitänyt varmaan tehdä erikseenkin :)

Tänään onkin sitten vietetty ensimmäistä adventtia siivoskellen ja kakkujen jämiä syöden. Saatiinpa maahan pieni valkoinen lumikerroskin :) Rauhallista illanjatkoa!

Huurteisia käpykoristeita

Innostuin jotenkin meidän syksyisistä lehtikoristeista, jotka kiinnitettiin keittiön lamppuun ruokapöydän yläpuolelle, ja päätin jatkaa samalla idealla vähän talvisemman version. Sain isoja käpyjä, joiden suomujen väliin kiinnitin rautalangan ja kiepsautin siitä ripustuslenkin. Kävyt käsittelin lumisprayllä ja sitten vaan langat kiinni ja muutamia helmiä koristeeksi. Sinivalkoinen värimaailma jotenkin viehättää minua tänä jouluna, ja sopivathan nuo koristeet mukavasti myös viikonloppuisiin Omppuposken 3-vuotissynttäreihin. Voi olla, etten tänä vuonna kaivakaan punaista joululiinaa esiin, vaan mennään hillitymmillä sävyillä. Vielä kun tulis sitä lunta...

Reppu lapselle

Mulle iski hirveä pihiyspuuska, kun koitin tavaratalosta etsiä esikoiselle pientä eväsreppua päiväkodin kuukausittaisia metsäretkiä varten. Mitään kovin erikoisia ei löytynyt, ja siedettävänoloisetkin maksoivat yli 20 euroa, mikä tuntui sillä hetkellä turhan paljolta vähäiseen käyttöön tulevasta repusta (voi olla, että asiaan vaikutti se, että olin jo ollut kuusi tuntia jouluostoksilla äitini kanssa ja kukkaro oli keventynyt jo aika kiitettävästi). No siispä tuumasta toimeen, rupesin tekemään reppua itse: aikaa yksi päivä, kaavat omasta päästä, matskut omista nurkista. Päivällä vauvan nukkuessa sain tehtyä suurimman osan, illaksi jäi ainoastaan läpän ja olkainten yläosan kiinnittäminen. Tähän mennessä kaikki oli sujunut hyvin, mutta myöhäisillan pimeinä tunteina muutamien ärräpäiden saattelemana ratkoin läpän irti kahdesti ja toisen olkaimenkin kerran huomattuani ommelleeni sen kieroon*. Lisäksi olkaimia piti jatkaa, kun olin nekin hätäpäissäni pätkäissyt vähän liian lyhyiksi. Sisun ja pojalle annetun lupauksen** voimalla kuitenkin jatkoin, ja olin lopputulokseen ihan tyytyväinen (kuten poikakin, mikä tärkeintä ;)). 

*Note to self: Älä ompele väsyneenä! (Tämä olisi pitänyt vanhasta muistista tietää.)

**Another note to self: Älä lupaa käsitöiden valmistumisaikoja, mikäli on olemassa pienikin epäonnistumisen riski. Kivempaa tehdä ajan (ja ajatuksen) kanssa.

Reppu edestä.

Läpän alta löytyy yksi joulukalenterista yli jäänyt tasku.

Sopivankokoista vetskaria ei ollut, joten sulkijaksi piti laittaa tarranauhaa.

Reppu takaa.

Vaikkei kaikki mennytkään niin kuin Strömsössä, innostuin reppuprojektista sen verran, että lupasin tehdä Omppuposkellekin omansa (tosin aikataulusta ei ollut mitään puhetta).