torstai 1. syyskuuta 2016

Säilömisen sietämätön... keveys?

Kardemummalla ja kanelilla maustettu luumuhillokokeilu onnistui yli odotusten!
Olen tässä miettynyt, että mun lempivuodenaikani on varmaan just tämä syyskesä, ja kuukausista ehkäpä elokuu. Kun loman jälkeen alkaa taas tuttu ja turvallinen arki. Kun päivät on vielä lämpimiä, mutta öisin jo viilenee ja illat hämärtyvät. Kun satokausi on parhaimmillaan ja keräilijälle riittää tekemistä puutarhassa ja metsässä. Kun harva se ilta porisee hillokattilat liedellä tai mehumaija kylppärissä. Koska mitäänhän ei yksinkertaisesti viitsi jättää pihalle happanemaan vaan kaikki pitää ottaa talteen. Aroniat on keitetty mehuksi, luumut, omenat ja ruusunmarjat hillottu, mustikat, herukat, karviaiset ja tyrnit kerätty talteen. Välillä jopa hammasta purren, pinna kireällä ja verenmaku suussa, kyseenalaistaen koko homman järkevyys*, kun on tässä vähän muutakin kiirettä kuin tällainen itsestä lähtöisin oleva pakonomainen säilömisentarve. Elokuun edetessä säilömiseen liittyvä rakkaussuhteeni alkaakin muuttua viha-rakkaussuhteeksi. Onneksi Isäntä on samaa sorttia enkä ole yksin säilömisineni. Me ollaan varmaan edellisessä elämässämme oltu hamstereita tai jotain sen tapaisia. No, ehkä me kuitenkin talvella hymyillään kun napataan taas yksi hillopurkki tai mehupullo autotallin varajääkaapista, tai kun pakastimesta voi ottaa itse poimitun mustikkapussin ja hurauttaa sen smoothien joukkoon.

*Esim. kun keräät 2 litraa ruusunmarjoja piikkisestä ruusupuskasta, perkaat ne, keität, survot, keität, soseutat sosemyllyllä, sokeroit ja keität taas huomataksesi että saat yhden purkillisen ruusunmarjahilloa, joka on kylläkin ihan hyvää ja terveellistä, mutta kaupasta sen olis saanut hiukan helpommalla. 


Illan pimeinä tunteina voi vaikkapa keitellä omppuhilloa...
Ja sokeroimatonta omppusosetta vaaville pakastimeen odottamaan :)
Löytyykö sieltä innokkaita säilöjiä?

8 kommenttia:

  1. Kyllä löytyy :) Just tänään pitäisi mennä ystävän luokse omenoita poimimaan. Ilmoitti, että he eivät pysty kaikkia hyödyntämään, joten riennän apuun :)

    VastaaPoista
  2. Vastaukset
    1. Joo, nää jääpalamuotit on kätevä tapa pakastaa ensimaistiaisia :)

      Poista
  3. Me ollaan isännän kanssa vähän samanlaisia ja onneksi mekin teemme yhteistyötä! Isäntä meinaa vaan olla vähän hidas lämpenemään, mun taas into lopahtaa nopeasti, mutta sillä tavalla syntyy tulosta. ;) Esim. innostuin keittämään omppumehua mehumaijalla. Ensimmäinen mehumaija valmistui isännän hieman nyrpistellen, mutta kun kuvittelin tyytyväisenä saavamme homman päätökseen, niin tuo yksi innostui vielä toisenkin maijallisen keittämään.. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että on muitakin samanlaisia hassuja :) Meillä tänä vuonna kaikki omput menivät hilloksi, mutta jonain vuonna ollaan viety tuoremehuasemallekin, jossa mehu pastoröitiin ja pullotettiin. Täytyy koittaa joku kerta mehumaijallakin!

      Poista
    2. Mehumaijalla tulee aivan eri makuista omppumehua, kuin tuorepuristettuna, joten suosittelen kyllä kokeilemaan. :) Mehumaijallisesta omppuja ei montaa litraa mehua tule, mutta se on todella hyvää ja onneksi omenoiden keruu ja paloittelu on aika vaivatonta. :D

      Poista
  4. Kiitos kun kävit blogissani vierailulla, tervetuloa uudelleen.

    VastaaPoista

Pienikin kommentti ilahduttaa!