Kirjoneulesukat pojalle

Välillä pukkaa sukkaakin! Näiden sukkien tarkoituksena oli kuluttaa loppuun vanha Novita 7 Veljestä Pohjola -lanka, jota oli noin kerän verran jäljellä. Idea löytyi Pinterestin kautta Lempipäiväni tänään -blogista, ja alkuperäinen mallikuvio Sweet Things -blogin adventtisukista, Pinterestin kautta sekin. Aluksi oli tarkoitus tehdä miesten sukat, mutta jossain välissä rupesin panikoimaan langan riittävyyttä ja päätinkin tehdä n. kokoa 35 olevat poikien sukat. Vasta hyvän matkaa tehtyäni tajusin, että langassa onkin värin vaihtuvuutta tooosi pitkällä väriliukumalla ja sukista tuli näin ollen aika lailla eriväriset (ilmeisesti uudistetussa Pohjola-langassa väriliukuma on paljon lyhyempi). Eipä tuo ehkä käytössä haittaa, ja saajakaan ei ollut asiasta moksistaan, vaikka itseä jäi hieman tuo sävyero harmittamaan. Ja lopulta lankaakin vielä jäi, eli ehkä näistä olisi saanut myös ne kokoa 40+ olevat miesten sukat... Äh, miten huono olenkaan arvioimaan langan menekkiä. No eipä auta muu kuin keksiä langanlopulle uusi jämäprojekti :D

Viikonloppuna saatiin myös nautiskella  kevään ekoista raparpereistä tehdystä piirakasta. Tein sen Pullahiiren blogista löytyvällä ohjeella, joka on yksi kestosuosikeistani mehevyydessään ja helppoudessaan. Tällä kertaa vain jätin mansikat pois ja maustoin päälle tulevaa muruseosta vähän kanelilla ja vaniljasokerilla. Puolikkaalla ohjeella tulee juuri sopiva määrä n. 24 cm:n vuokaan.

Välillä paistoi aurinkokin, vaikka aika kylmää ja epävakaista sää on ollutkin. Piha herää pikkuhiljaa eloon, joka päivä täytyy käydä kiertämässä kukkapenkit läpi.

Kiva kun kävit ja iloa uuteen viikkoon!

Menneiden viikkojen puuhasteluja sisällä ja pihalla

Muutamat kesäkukat jo hankittu ja laitettu esiin - vaan mitähän tuumasivat aamun räntäsateesta...

Heippa hei! Kotikaranteeni käy vähiin, kun loppuviikosta lapset palaavat normaaleihin opinahjoihinsa. Tunnelmat ovat vähän jännät ja pelonsekaiset, toisaalta nyt kun päätös tuli, niin uutta vaihetta on alkanut jo odottaakin pitkän kotona oleilun jälkeen. Tähän karanteenin päätteeksi ajattelin laittaa kuvapläjäyksen viime aikojen puuhasteluista sisällä ja ulkona. Kaikenlaista on ehditty ja puikoillakin monen monta juttua, mutta niistä myöhemmin. 

Ensin pihajuttuihin:

Aika äijämäiset hyönteishotellit rakennettiin pihalle - mulla oli alkujaan vähän toisenlainen malli mielessä...

Pihan varhaisia kukkijoita, marjasinikuusama ensimmäisten joukossa. Nyt tapahtuu pihassa rytinällä, joka päivä uutta katseltavaa.

Metsästä on tullut toinen olohuone, sen tietää Niukkiskin.

Yksi äitienpäivälahjoista pääsi parvekkeelle💗

Sitten herkutteluihin:

Esikoinen on innostunut kokkaamaan (erityisesti herkkuja) saatuaan ekan keittokirjansa 8-vuotissynttärilahjaksi. Tässä suklaavanukkaat, nams!

Miehen synttäreitä juhlittiin vähän aikaa sitten tämän suklaamoussekakun voimin :)

Sitten kasvivauvoihin, niitä kun on ollut aikaa hoivata tavallista enemmän:

Yli kuukauden hiljaiselon jälkeen kiivinsiemenet puskivat yllättäen pintaan. Saa nähdä, saanko näistä huonekasvin!

Tässä jokin sitrus, veikkaan sweetietä (saattaa olla myös sitruuna tai greippi). Maitopurkin pohjalle heitettiin nämäkin siemenet huhtikuun alussa ja nyt sain siirrettyä ruukkuun.

Basilika- ja rucola-vauvat lähdössä ulkoilemaan minikasvihuoneessa.

Vähän isompi vauva, krassi, joka on jo usean viikon viihtynyt lasitetulla parvekkeella.

Ja vielä viimeiseksi tämän vuoden äitienpäivätervehdykset:

Tänä vuonna tehtiin haarukalla painamalla tulppaaneja mammalle, mummille, isomammalle ja isomummille.

Jaa mikä äitienpäivä?

Mukavaa alkanutta viikkoa!

Kepparirakkautta

Heh, kaikkeen sitä ryhtyy, kun viettää tarpeeksi aikaa kotona. Kaikki alkoi oikeastaan siitä, että pojat kaivoivat vuosia sitten saamansa kepparit esiin autotallista ja innostuivatkin niillä leikkimään viikon parin aikana enemmän kuin koko niiden meillä olemassa olon aikana. Ongelmaksi heppaleikeissä tuli, ettei kuopuksella ollut omaa heppaa. Siitä se ajatus sitten lähti, ja ruvettiin kaivelemaan villasukkavarastoja. Täytteen heppa sai vanhasta tyynystä, yksityiskohdat (korvat, silmät ja otsalaikku) askarteluhuovasta, valjakset virkkasin. Harjaksi kiinnitin kotoa löytynyttä lankaa ryijysolmuilla. Ainoa, mikä piti ostaa, oli harjanvarsi. Tykästyin lopputulokseen itse niin kovasti, että vähän on jopa mietityttänyt, annanko sitä (ulko)leikkeihin ollenkaan... Ei vaineskaan, täytyy vissiin tehdä toinen, itselle. Oma heppahulluuskausi oli joskus varhaismurkkuna, ja jäi aika lyhyeksi ja laimeaksi (Nummelan ponitallit luin ja vähän aikaa seiniä koristivat heppajulisteet). Ehkä tää heppavillitys sitten iskeekin uudelleen näin varttuneemmalla iällä, ainakin näillä suht kesyillä ja tottelevaisilla keppareilla ;) Tämän yksilön tyttäreni nimesi Tähdeksi.

Mukavaa vappuviikonlopun jatkoa!

Kennoja kerrakseen

Vähän aikaa sitten tuli sukkaähky, joten tein vaihteeksi lapasia... Näitä tuttuja kennoja, joita olen jo aiemminkin tehnyt. Lankana seiskaveikkaa ja osassa lisäksi Adlibriksen Sockia. Lähti vähän lapasesta, mutta nyt on omille ja vähän muillekin ensi talveksi tumppua;)

Seuraavaksi täytyykin  keksiä jotain ihan muuta vai jokohan sukat taas välillä maistuis? Mitäs sinulla on työn alla?

Jouluisissa tunnelmissa

Pitäkää höpsönä, mutta pääsiäisen pyhinä oli hetki aikaa käväistä vähän jouluisemmissakin tunnelmissa. Madam B.C. haastoi jokunen aika sitten askartelemaan joulukortteja, ja olihan tähän pakko tarttua. Matskuina käytin kaikkea kotoa jo löytyvää. Eipähän tartte sitten joulun alla panikoida korttien kanssa, koska kiireessä tekeminen ei ainakaan minusta ole mielekästä. Toivottavasti muistan ja löydän nämä tekemäni kortit sitten joulun alla :) Nyt menneenä viikonloppuna teki mieli pullaa, ja jouluteemasta innostuneena kokeilin tehdä ison tähtipullan, jota en joulun aikoihin ehtinyt ja olin monesti ajatellut turhan haasteelliseksi toteuttaa. Visuaalinen ilme syntyi helposti ja on minusta yksinkertaisuudessaan tosi kaunis. Tämä olisi näyttävä läjäyttää (jouluiseen) kahvipöytään.

Tällainen jouluretkahdus tähän väliin, ensi postauksessa taas jotain keväisempää ;)

Nappivarsisukat

Heippa ja hyvää toista pääsiäispäivää! Pääsiäistä on vietetty täällä, niin kuin varmaan muuallakin, vähän poikkeavissa merkeissä, kun perinteisten sukulointien sijaan ollaan oltu omissa oloissa kotosalla. Hyvin ollaan syöty ja pihatöissä on aika vierähtänyt, siinä pääpiirteissään meidän pääsiäiskuulumiset. Viikonloppuna sain myös kuvattua nämä jo kuukausi sitten valmistuneet nappivarsisukat, jotka on tehty seiskaveikasta Novitan ohjetta mukaillen. Jos joskus päädyn tekemään vastaavat, laitan varteen ehkä selkeämmän palmikkokuvion, vaikka muuten olen tulokseen ihan tyytyväinen.

Poikien kanssa askarreltiin myös hauskat tupsupuput: tehtävä, joka tuli etäeskarilaisen kotityöksi. 

Mukavaa päivänjatkoa ja aurinkoista alkavaa uutta viikkoa!

Kiitollisuuden aiheita

Mulla on ollut takana aika haastava kevät, monessakin mielessä. On tullut konkreettisia vastoinkäymisiä, kuten vesivahinko ja alkuvuoden sairastelut, mutta ilmassa on myös ollut epämääräisempää, henkistä ja henkilökohtaista kriiseilyä ja suunnan etsimistä, joka on vienyt voimia. Tämä kaikki tapahtui ennen koronaepidemiaa, joka on nyt laittanut monet asiat uusiin mittasuhteisiin. Olen koko kevään, mutta erityisesti nyt tämän maailmanlaajuisen kriisin aikana koettanut keskittyä positiivisiin asioihin ja olla niistä kiitollinen. Tällä hetkellä olen iloinen ja kiitollinen siitä, että

...olemme pysyneet toistaiseksi terveinä

...meillä on omakotitalo metsän keskellä, harvaan asutulla alueella

...luonto on lähellä ja ulkoilumahdollisuudet oman kotioven takana

...vaikka välillä pinna kiristyy saman katon alla, perheemme on hitsautunut paremmin yhteen

...ehdimme syödä yhdessä ja kiireettömästi, kun kenenkään ei tarvitse lähteä harrastuksiin tai muihin iltamenoihin

...syömme harkitummin ja monipuolisemmin, kun ruoanlaittoon voi käyttää enemmän aikaa 

...lapset ovat löytäneet ulkoilun riemun, eikä pelaaminen tai ruutuaika (tai sen kinuminen) ole merkittävästi lisääntynyt koronan aikana
...olen ehtinyt kiinnittää huomiota siihen, miten isoiksi ja taitaviksi lapsemme ovatkaan kasvaneet

...minulla on työ ja työn tekeminen onnistuu etänäkin melko normaalisti, vaikka välillä omien töiden ja etäkoululaisen ja -eskarin tehtävien yhteensovittaminen tuottaakin haasteita

...naapurissa asuvat appivanhemmat hoitavat lapsia viikoittain

...viihdyn kotona ja siellä ei tekeminen lopu kesken 

...pian riittää tekemistä pihahommissakin

...kaapeissa on lankaa, ja ehdin iltaisin käyttää aikaa käsitöihin

...minulla on ihania työkavereita ja ystäviä, joihin voi pitää yhteyttä etänäkin

...meillä on toimiva ja nopea netti, joka mahdollistaa työ- ja viihdekäytön

...kaupoilla on kauppakassipalvelut

...kevät etenee, ilmat lämpenevät, luonto heräilee

...meillä on kaksi höpöä kissaa, jotka ilostuttavat päivittäin <3

Elämää vesivahingon jälkeen: Parveke saatiin lasitettua ja nyt meidän uusi kesähuone odottaa sisustamista!

Tulikohan tässä jo kaikki? Kuten nämä kirjattuani huomaan, asiat ovat oikeastaan aika hyvin. Toivottavasti kriisiaikakin kohta hellittää. Voimia ja terveyttä sinulle, rakas lukijani!