Vuosi väriterapiaa: Sininen marraskuu

Pari kuukautta jäi ikävästi väliin tästä ihanasta Sirpukan Solmuissa -blogin käsityöhaasteesta, mutta nyt on mullakin taas jotain näytettävää: siniharmaat kennolapaset. Ohje on napattu Kotiliedestä, lankana Seitsemän veljestä. Kuvio näyttää paljon hankalammalta kuin oikeasti on, suosittelen kokeilemaan mikäli hauskan kolmiulotteinen ja kaksivärinen malli kiinnostaa. Nämä menevät pukinkonttiin kummipojalle... Ehtisköhän tehdä omille pojille myös? 

Meinaatko sinä antaa tänä vuonna itsetehtyjä lahjoja? Mukavaa viimeistä marraskuun viikkoa!

Salaisia joulukalenterihommia...

Iik, hiiriä! Ei vais, nämä ovat ihan kesyjä ja mukavia joulukalenterihiiriä: valkoinen Hipsu, ruskea Hulivili ja harmaa Hermanni, jotka seikkailevat pakaaseineen tämänvuotisessa joulukalenterissamme.

Olin tänä vuonna jo valmis kallistumaan kaupan suklaa- tai tavarakalentereihin, mutta muutin mieleni viime hetkellä ja nyt olenkin ideoinut ja toteuttanut hiirulaismaista joulukalenteria lapsille tälle vuodelle. Ensimmäisten päivien luukuista paljastuu jokaiselle oma hiirikaveri matkalaukkuineen. Meillä on vielä toistaiseksi tyhjillään Ikeasta hankittu Flisat-nukkekoti, joten se voisi tarjota oivan kodin näille kolmelle matkalaukkumatkaajalle. 

Pehmohiiret ovat kotoisin IKEAsta, hauskat peltiset matkalaukut Tigerista. Patjat ja tyynyt ompelin jämäkankaista ja täytin levyvanulla.

Kalenterin toteutan tänä vuonna niin, että joka päivälle löytyy pieni pätkä Hiiri Hiirusen joulukalenteritarinaa (löytyy Oranssia-blogista). Tarinassa kerrotaan Hiiri Hiirusen jouluisista puuhista ja samalla kuvitetaan tarinaa piirtämällä lapsen selkään. Tästä tulee toivottavasti kiva päivittäinen yhteinen hetki joulukuussa. Tarinan osat on nyt rullattu kääröille, jotka sujautan viime vuonna farkuista tekemääni joulukalenteriin. Lisäksi pidämme kuistissa tontun koria, johon vuoropäivinä jokainen saa jonkin pienen lahjan: käyttötavaraa (esim. hammastahnaa, shampoota), pientä puuhasteltavaa (mm. tarroja, hama-helmiä), pikkuherkkuja (rusinoita, karkkeja) tai pienen lelun (esim. leluhiiren, nukkekodin huonekalun). Kori on ratkaisu siihen, että farkkukalenteriin mahtuu vain aika pieniä ja litteitä paketteja.

Kääröistä löytyy Hiiri Hiirosen joulutarina.

Kääröt sujautan viime vuonna ompelemani farkkujoulukalenterin taskuihin.

Vuosien 2014 ja 2015 itse tekemiini joulukalentereihin pääset seuraavista linkeistä:
Maalattu joulukalenteri lapsille
Tarrajoulukalenteri lapsille
Törmäsin yhdessä lehdessä myös aivan ihastuttavaan kalenteri-ideaan, mutta sen toteuttaminen ei enää täksi vuodeksi onnistu. Jos ensi vuonna sitten :)

Kuuluuko sinun jouluvalmisteluihisi oman joulukalenterin tekeminen?

Isänpäiväviikonlopun viettoa

Tämän vuoden isänpäiväkorteissa kehräsivät peukkukissat.

Tänään on juhlittu isejä <3 Kortilla muistettiin isoukkia ja isopappaa, molempia pappoja ja tietysti Isäntää. Tänä vuonna tehtiin peukkukissoja, joihin kaikki lapset osallistuivat. Isäntä sai vielä päiväkodissa askarreltuja ihanuuksia, suklaata ja kukkaron, sekä perinteisen herkkuaamupalan tuoreilla aamusämpylöillä. Muutenkin mulla on ollut puuhakas viikonloppu - äidin kanssa käytiin vähän jo jouluostoksilla ja sunnuntaina tein koivunoksista joulutähden olkkarin ikkunaan. Sen innoittama tuli vähän  muutenkin siivoiltua ja laitettua kotia joulukuntoon. Ja pyöräytin pari kakkua parin viikon päästä koittaville keskimmäisen synttäreille. Nyt onkin jo aika siirtyä sohvan pohjalle ;)

Heräteostoksena kotiin tarttui jouluinen minisypressi, jonka esikoinen oli vanhasta muistista koristanut Schleichin metsäneläimillä :)

On tähti syttynyt meille... Koivunoksista ja rautalangasta kyhäsin joulutähden, joka ripustettiin siimalla olkkarin ikkunaan. Ympärille vielä IKEAn miniled-sarja. Yksinkertaisuudessaan mainio koriste, olen tyytyväinen :)

Kivaa alkavaa viikkoa!

Syysväsy

Tämä syksy on ollut työrintamalla äärimmäisen kiireinen ja henkisesti kuormittava. Pitkiä päiviä, luottamustehtäviä, vapaaehtoisjuttuja ja päälle pikkulapsiperheen normiarki. Niinpä kaikenlainen oma harrastaminen on jäänyt aika minimiin ja arki tuntunut usein aikamoiselta suorittamiselta. Edes yleensä iloa tuottaviin asioihin, kuten käsitöihin, en ole jaksanut väsymykseltäni tarttua moneen viikkoon. Ja olen tullut huomanneeksi, ettei hikijumppaan osallistuminen ole tuottanut aiemmin tuttua mielihyvän tunnetta. Mieli on kai ollut niin väsyksissä, ettei kroppakaan jaksa innostua. Kiireen keskellä henkireiäkseni on muodostunut pilates- ja joogatyyppinen liikunta, jota en aikaisemmin ole lainkaan kokenut omakseni. Nyt olen taas kokenut saavani viikottaisesta rauhoittumishetkestä hurjasti energiaa ja ihanan raukean olon, kun kropasta on poistunut turhia jännityksiä. Toisena henkireikänä on ulkoilu, ihan arkinen ja rauhallinenkin. Hengittelyä ja huomion kiinnittämistä pieniin, kauniisiin yksityiskohtiin. Nyt taputan itseäni lempeästi olkapäälle ja totean, kyllä tämä tästä. Vielä vajaa kaksi kuukautta, ja sitten helpottaa. Joulukin on kohta ovella <3

Postauksen kuvat ovat parin viikon takaiselta luontopolkuretkeltämme.

Puu on pukeutunut kauniin vihreään sammalasuun.

Kuurainen hämähäkinverkko on kuin koru.

Ja keskellä virtaa joki.

Vanha susikuoppa. Häkissä on aikoinaan ollut elävä syötti, esim. kana. Aidat ovat kesäaikaan estäneet karjan joutumisen susikuoppaan, talvella kuoppa on ollut aidaton.

 Muistathan sinäkin ladata akkuja ja hemmotella kehoa ja mieltäsi. Ihanaa ja rentouttavaa viikonvaihdetta <3