Still alive...

Huh huh, tulipa pidettyä tahattoman pitkä tauko blogikirjoittelusta. Kevät on ollut kokonaisuudessaan todella raskas ja kiireinen, joten kaikesta, mikä ei ole ollut pakollista, on ollut helpoin nipistää aikaa ja voimavaroja. Paljon on tapahtunut ja isoja elämänmuutoksia on vielä edessä ihan lähitulevaisuudessa. Kirjoitin väitöskirjan valmiiksi, selvisin väitöksestä ja odottelen parastaikaa tohtorinpapereita kouraani. Enää muutama työpäivä ja sitten jään äitiyslomalle: odottelemme uutta tulokasta saapuvaksi kesän kynnyksellä <3 Tämä yhtälö selittänee blogihiljaisuuttani viime kuukausina, mutta nyt koetan taas vähän aktivoitua.

Kevät on edennyt aika hitaasti, ja yöt ovat edelleen kylmiä. Lunta ja rakeitakin sataa tämän tästä, mutta onneksi ne sentään sulavat nopeasti. Kylmyydestä huolimatta puutarhanlaittoinnostus on taas nostanut päätään, ja meillä on tekeillä monta muutosta pihapiirissä. On ollut ihanaa tarkastella kevään merkkejä pihalla ja huomata, että suurin osa istutuksista näyttää selvinneen talvesta kohtalaisen hyvin. Harmiksemme puput olivat käyneet jäystämässä osaa hedelmäpuista ja pensasmustikoista, jotka syksyn kiireissä unohdimme suojata.

Olen pitänyt kevään aikana paussia myös käsitöistä, kun iltaisin olen ollut vaan niin poikki, että on tehnyt mieli rojahtaa sohvan pohjalle. Nyt monikin juttu houkuttelisi, mutta en ole osannut vielä päättää, mihin seuraavaksi rupeaisin. Tekisinkö jotain vauvalle vai kotiin? Joku ihana virkkaustyö houkuttelisi, palasista koostuvat verhot tai torkkupeitto? Vielä ehtisi jotain kivaa ommellakin. Täytyy jatkaa ideoiden metsästystä, vaikka muutaman pikkujutun sain jo toteutettuakin. Niistä lisää piakkoin.

Kivaa alkavaa viikkoa!