sunnuntai 27. elokuuta 2017

Paluu vauva-arkeen


Alkukesästä meidän perhettä kohtasi tragedia, kun oma rakas Tigran-kissa katosi. Kovat etsinnät eivät tuottaneet tulosta ja ikävä on edelleen suuri. Uskomme, että jotain on pahaa sille on sattunut. Vuosia kissataloudessa eläneenä aloimme kuitenkin kaivata karvaista perheenjäsentä ja päätimme tarttua tilaisuuteen nähtyämme sopivan kissanpentuilmoituksen. Joitakin viikkoja sitten perheemme täydentyi Viiru-kissalla.



Vaikka olenkin alkanut jo kiintyä tähän uuteen tulokkaaseen, en voi sanoa ettenkö kaipaisi vanhan kissaherran arvokkaan rauhallista käyttäytymistä verrattuna tuohon rasavilliin pienokaiseen, joka tulkitsee pienenkin varpaan liikautuksen tai hameenhelman heilahduksen kutsuksi leikkiin. Onneksi Viiru on kuitenkin myös tosi ihmisrakas, seuraa meitä suihkuun ja saunaankin, tulee mielellään syliin nukkumaan eikä arista lapsia (edes nuorimmaisen toisinaan vähän rajuja otteita ja kimeitä kiljahduksia).

Etätyöpäivän haasteita...

Onneksi lasten leluista löytyy sopivia painikavereita!

Yritä tässä nyt sitten syödä, kun toinen napittaa sylissä...

Tervetuloa Viiru meidän perheeseen ja Tigranille rakkaudentäyteisiä rapsutuksia sinne vihreämmille metsästysmaille 💕

22 kommenttia:

  1. Kissat ovat suloisia veijareita :)

    VastaaPoista
  2. Voi ei, Tigrania ei sitten löytynyt. :< Osanotot! Harmittamaan jää, kun ei tiedä varmuudella, mitä kävi. Mutta kun on aikansa etsinyt ja odottanut, ei voi oikein enempää tehdä. Ihanaa, että teillä on kuitenkin uusi tulokas siellä. <3 Meillä oli lapsuudenkodissa myös Viiru-niminen kissa, joka oli sellainen oranssi-valkoinen. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Epätietoisuus on ollut kurjaa, mutta mua lohduttaa tieto siitä, että Tigran eli todennäköisesti aika onnellisia vuosia kanssamme: iso pihapiiri, lähellä kuivuri ja vanhoja latoja, paljon saalistettavaa ja vapaa kulku <3

      Poista
  3. Meilläkin kissa saa liikkua vapaasti ulkona ja aina sitä miettii tuleeko se kotiin vai ei. Vanha kissarouvamme oli 23vuotias kun piti nukuttaa, ei koskaan poistunut kotipihastaan, tämä uusin neiti on jo vuoden ja seikkailee kyllä mielellään. On ne rakkaita ja niihin kiintyy.
    Onnea uuden rasavillin kanssa. Meillä nyt on rasavillinä koiranpentu, kissakin saa liikuntaa :)Ihana Viiru!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä noista lemmikeistä ihan perheenjäseniä tulee, oli sitten kissa tai koira kyseessä <3

      Poista
  4. Ihana Viiru!😍 Oikea söpöläinen!
    Onnittelut uudesta perheenjäsenestä!
    Harmi, kun Tigrania ei ole löytynyt. Varmasti on kova ikävä, voih!
    Mukavaa alkanutta viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ikävä on kyllä vielä mutta onneksi on paljon kivoja muistoja ja kuvia tallella. "Tika" eli Tigran kuului kahden nuorimman lapsen sanavarastoon jo ihan ensimmäisten sanojan joukossa <3 Mukavaa viikkoa sinullekin Sari!

      Poista
  5. Ihanan suloinen kisuli. Harmillista kun vanha kissa hävisi. Surullista kun ei tiedä mitä tapahtui.
    Ihania hetkiä uuden pehmoisen kaverin kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harmittaa ja surettaa vanhan kissan kohtalo, varsinkin epätietoisuus... Kiitos <3

      Poista
  6. Onpa veikeä vekkuli 💜
    Kurjaa että Tigran-kissa katosi.
    Epätietoisuus on pahinta.

    Tuo viimeinen kuva on tosi hassukas 🙂

    VastaaPoista
  7. Ihana kisu! Voi kamala...mä varmaan sekoaisin, jos Mindi tai Roosa katois, eikä löytyis mistään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Kyllä se Tigranin katoaminen on ollut meille rankka paikka, varsinkin mulle...

      Poista
  8. Kyllä ne on suloisia kaikki eläinlapset. Meillä ei ole mitään eläintä. Pojan perheessä kyllä. Joskus meillä oli iso akvaario.Kurjaa kun, ette ole saanut varmuutta Tigran kohtalosta, se rasittaa ja ajatuttaa varmasti. Kommentoin myös edellistä postausta. Minä kun olen kerran viikossa liikkeellä jää joskus hyvät jutut huomaamatta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me ei oikein osata olla ilman eläintä, kun siihen on kerran tottunut... Kurjaa tuo epätietoisuus kyllä on. Omassa lapsuudessa kaksi kissaa hävisi noin vain yhtäkkiä, ne olivat silloin myös rankkoja juttuja. Kiitos kommenteistasi Nila!

      Poista
  9. Voi tuota Tigrania:( kova on ollut siellä huoli ja suru...♥ Suloinen on pieni Viiru kisunen ja saakin niin hyvän kodin, jossa voi onnellisena temmeltää ja nauttia kissanpäivistä..Ihanaa syyskuuta sinne koko perheelle♥

    VastaaPoista
  10. Surullista ettei Tigrania löytynyt. :,/
    Kävin työkaverin kissanpentua ihastelemassa torstaina; voi että nuo pennut osaavat olla suloisia! <3 Mutta en kyllä itse tuota pentuarkea kauheasti ikävöi. :,D
    Viirun kanssa parempaa onnea!! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Surullistahan se on... :'( Mekään ei ehkä ihan muistettu, millaista pentuarki voi olla... Täällä on paikoitellen aikamoista sirkusta kissan- ja ihmispentujen keskellä... Onneksi Viiru oli jo tullessaan sisäsiisti ja joulun alla häämöttävä leikkaus varmasti tulee vähän hillitsemään menoa.

      Poista
  11. Voi ei, ette sitten löytäneet sitä, snif...
    Toivotaan, että vaikka yhtäkkiä ilmestyisikin? <3
    Hurmaava kaveri on kyllä tämä vauvelikin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valitettavasti ei... Itse olen jo oikeastaan luopunut toivosta, koska ei Tigran koskaan käynyt millään reissuilla, vaan pysytteli ihan lähistöllä. Oliskohan kettu voinut viedä? Onhan tuo vauveli hurmaava, mutta vauva kuin vauva, työlästä...;)

      Poista

Pienikin kommentti ilahduttaa!