sunnuntai 12. marraskuuta 2017

Isänpäiväviikonlopun viettoa

Tämän vuoden isänpäiväkorteissa kehräsivät peukkukissat.

Tänään on juhlittu isejä <3 Kortilla muistettiin isoukkia ja isopappaa, molempia pappoja ja tietysti Isäntää. Tänä vuonna tehtiin peukkukissoja, joihin kaikki lapset osallistuivat. Isäntä sai vielä päiväkodissa askarreltuja ihanuuksia, suklaata ja kukkaron, sekä perinteisen herkkuaamupalan tuoreilla aamusämpylöillä. Muutenkin mulla on ollut puuhakas viikonloppu - äidin kanssa käytiin vähän jo jouluostoksilla ja sunnuntaina tein koivunoksista joulutähden olkkarin ikkunaan. Sen innoittama tuli vähän  muutenkin siivoiltua ja laitettua kotia joulukuntoon. Ja pyöräytin pari kakkua parin viikon päästä koittaville keskimmäisen synttäreille. Nyt onkin jo aika siirtyä sohvan pohjalle ;)

Heräteostoksena kotiin tarttui jouluinen minisypressi, jonka esikoinen oli vanhasta muistista koristanut Schleichin metsäneläimillä :)

On tähti syttynyt meille... Koivunoksista ja rautalangasta kyhäsin joulutähden, joka ripustettiin siimalla olkkarin ikkunaan. Ympärille vielä IKEAn miniled-sarja. Yksinkertaisuudessaan mainio koriste, olen tyytyväinen :)
Kivaa alkavaa viikkoa!

torstai 2. marraskuuta 2017

Syysväsy


Tämä syksy on ollut työrintamalla äärimmäisen kiireinen ja henkisesti kuormittava. Pitkiä päiviä, luottamustehtäviä, vapaaehtoisjuttuja ja päälle pikkulapsiperheen normiarki. Niinpä kaikenlainen oma harrastaminen on jäänyt aika minimiin ja arki tuntunut usein aikamoiselta suorittamiselta. Edes yleensä iloa tuottaviin asioihin, kuten käsitöihin, en ole jaksanut väsymykseltäni tarttua moneen viikkoon. Ja olen tullut huomanneeksi, ettei hikijumppaan osallistuminen ole tuottanut aiemmin tuttua mielihyvän tunnetta. Mieli on kai ollut niin väsyksissä, ettei kroppakaan jaksa innostua. Kiireen keskellä henkireiäkseni on muodostunut pilates- ja joogatyyppinen liikunta, jota en aikaisemmin ole lainkaan kokenut omakseni. Nyt olen taas kokenut saavani viikottaisesta rauhoittumishetkestä hurjasti energiaa ja ihanan raukean olon, kun kropasta on poistunut turhia jännityksiä. Toisena henkireikänä on ulkoilu, ihan arkinen ja rauhallinenkin. Hengittelyä ja huomion kiinnittämistä pieniin, kauniisiin yksityiskohtiin. Nyt taputan itseäni lempeästi olkapäälle ja totean, kyllä tämä tästä. Vielä vajaa kaksi kuukautta, ja sitten helpottaa. Joulukin on kohta ovella <3

Postauksen kuvat ovat parin viikon takaiselta luontopolkuretkeltämme.

Puu on pukeutunut kauniin vihreään sammalasuun.


Kuurainen hämähäkinverkko on kuin koru.

Ja keskellä virtaa joki.

Vanha susikuoppa. Häkissä on aikoinaan ollut elävä syötti, esim. kana. Aidat ovat kesäaikaan estäneet karjan joutumisen susikuoppaan, talvella kuoppa on ollut aidaton.


 Muistathan sinäkin ladata akkuja ja hemmotella kehoa ja mieltäsi. Ihanaa ja rentouttavaa viikonvaihdetta <3

sunnuntai 22. lokakuuta 2017

Halloween-tunnelmia

Meillä tuli jo Halloweenit juhlittua, syystä että pari seuraavaa viikonloppua menee muiden kekkerien merkeissä. Hauskaa oli, ohjelmana lapsille perinteinen hirviöonginta ja lisäksi kadonneiden luiden etsintää vihjeiden perusteella. Ja tietysti herkuteltiin teeman mukaisesti:

Nakkihämähäkkejä
Pizzapuusteja 
Dippivihanneksia
Sipsejä
Karkkia
Brownie-karkkipizzaa
Aivokakkua
Luupipareita

Pitihän letter boardiinkin laittaa teemaan sopiva teksti! Somisteena esikoisen tekemä hama-kurpitsa.

Nakit ovat (lasten)juhlasta juhlaan takuuvarma hitti. Tässä nakkihämyreitä Maku-lehden helpolla ohjeella: croissant-taikinaa kietaistuna nakin ympärille. 

Pizzasarvet tein Kinuskikissan ohjeella.

Dippivihannekset ja viinirypäleet sopivat silloin, kun ei jaksa vääntää salaattia...

Brownie-karkkipitsan pohjan ohjeen nappasin täältä, täytteessä 1 dl fariinisokeria ja 200g maustamatonta tuorejuustoa, koristeena karkkeja ja suklaakastiketta. Ällönmakeaa, mutta sopii teemaan ja pieni pala riittää ;)

Tässä vadelma-valkosuklaajuustokakku (ohje täällä), jonka päälle pursotin hopeatoffeetäytteestä "aivot". Näyttävät ehkä enemmän toukilta?

Luupipareita, jotka pojat tekivät ja minä kuorrutin. Taikina on kaupan valmista murotaikinaa, pikeerit tein itse.

Vietetäänkö teillä Halloweeniä?

sunnuntai 15. lokakuuta 2017

Muutamia kortteja


Viime viikonloppuna alkanut maalausinto sai jatkoa tänään sunnuntaina, kun maalasin ja piirsin muutamia kortteja syksyn tuleviin juhliin. Iloa viikonloppuun toi myös postissa saapunut letter board, jollaisesta olen jo hetken aikaa haaveillut. Tänään saatiin nauttia myös poikkeuksellisen hienosta ja lämpimästä lokakuisesta päivästä. Energistä alkavaa viikkoa!








sunnuntai 8. lokakuuta 2017

Make shit happen


Voi vitsit, nyt ollaan jo reilusti lokakuun puolella ja kohta se joulukin edessä häämöttää. Viimeinen kuukausi on ollut sellaista matalalentoa, että omaa aikaa ei ole juuri ollut. Työkiireet ovat näkyneet illoissa ja viikonlopuissa, joten kaikessa omassa harrastamisessa ja tekemisessä on ollut paussia, kuten blogissakin. Nyt oli pitkästä aikaa sellainen viikonloppu, että ehdin tehdä jotain muutakin kuin pakollisia kodin töitä. Perjantaina päästiin Isännän kanssa humputtelemaan show & dinner -tyyppisesti, lauantaina emännöin vaatekutsuja ihanille ystäville ja sunnuntaina ehdin kaivaa hetkeksi maalaus- ja piirustuskamppeet esiin. Joten voisi sanoa, että I made shit happen! Ja niinpä maalasin vessan somisteeksi pienen tsemppitaulun, joka sopii paitsi veskiin, myös yleiseksi elämänohjeeksi ;)  Ja voi että miten hyvälle tuulelle tulin, kun sain pitkästä aikaa vähän toteuttaa itseäni - leipoa kutsuille ja maalata. Nyt vielä kudin käteen ja telkun eteen. 

Vaahterasiirappikakku kuuluu lempparikuivakakkuihin, eikä ole lainkaan kuivakka. Ohje on Koko Suomi leipoo -kirjasta.

Suklaa-kinuskimoussekakun ohje löytyi täältä.

Kauraomenapaistoskakku on kuorrutettu karamellisoidulla kondensoidulla maidolla. Kakun ohje Kinuskikissan uusimmasta teoksesta.

Mun eka omppuruusu, onnistui ihan mukavasti vaikka alkuun vähän epäilinkin.


Mukavaa alkavaa viikkoa!

lauantai 23. syyskuuta 2017

Mitä tänään luettaisiin?


No miten olis vaikka Tatua ja Patua? Tämä valloittava kaksikko seikkailee useammassakin kirjassa, mutta viime aikoina meillä on luettu Tatun ja Patun Outoa unikirjaa, Tatu ja Patu etsivinä, Tapaus Puolittaja sekä Tatu ja Patu päiväkodissa. Outo unikirja on kirjoitettu tieteellisen hakuteoksen tyyliin, ja sisältää monta lyhyehköä erillistä lukua ja osiota unettomien öiden vianetsintäkaaviosta hyvän sängyn hankintaan. Useat näistä viihdyttävät myös aikuista, kuten Kysy, Prinsessa Ruusunen vastaa -palsta sekä Satu prinssistä joka ei saanut unta. Huomaa myös kansien sisäpuolelta löytyvä Maailman tylsin iltasatu Hopeahiuksesta ja kuudesta karhusta, joka lasten mielestä oli supertylsä, mutta omaan makuuni ihan hauska jahkailuineen ja turhanpäiväisine jaaritteluineen. Jännitystä kaipaava sen sijaan tarttuu dekkarimaiseen Tatu ja Patu etsivinä -kirjaan. Sopivan jännittävä ja mukaansatempaava tarina on täynnä kutkuttavan hauskoja dekkarikliseitä ja rikkaita kielikuvia: "Syöksähdin ovelle nopeammin kuin gepardi, jonka housut ovat tulessa". Päiväkotiin sijoittuva Tatu ja Patu taasen kertoo hauskasti monelle lapselle niin tutusta päiväkotiarjesta. Tämäkin kirja viihdyttää lukijoita vauvasta vaariin, ja yksityiskohtaiseen kuvitukseen on sisällytetty paljon myös aikuisille suunnattuja hauskoja intertekstuaalisia viittauksia. 

Hahah, tarkkasilmäinen lukija bongaa Juha Mieto Nestesaippuan ja monia muita hassuja juttuja Tatu ja Patu päiväkodissa -teoksesta (Aino Havukainen & Sami Toivonen, 2004).


Ihanan värikkäät ja kotoisasti kuvitetut Jason-kirjat pitävät meillä yllä suosiotaan edelleen. Nyt ollaan lueskeltu Jasonin kesää ja Vihaista Viiviä, joissa arjen pulmatilanteet ratkeavat mitä ihastuttavammilla tavoilla nokkelan ja sosiaalisen Jasonin toimesta. Camilla Mickwitzin teksti ja kuvat viehättävät kovasti minuakin. Tiesitkö, että hänen käsialaansa on myös Pikkukakkosen Varokaa heikkoja jäitä -animaatio?


Vähän vakavampaa luettavaa on tarjonnut tositarinoita hylätyistä kissoista kertova Kissatalon asukit. Kirjan yksitoista lukua kertovat jokainen tarinan kissasta, jonka elämän alku on ollut onneton, joka on tullut hylätyksi, mutta miten kaikki kuitenkin lopulta voi päättyä hyvin avuliaiden ja rakastavien ihmisten ansiosta. Tämän kirjan äärellä on käyty monia hyviä keskusteluja siitä, miten suuri vastuu lemmikin ottamiseen liittyy ja miten onnetonta hylätyksi tuleminen voi olla. 3- ja 5-vuotiaiden poikien mieleen oli erityisesti tarina sankarikissa-Jessestä, joka pelasti perheen tulipalolta ja oli niin taitava temppukissa, että pääsi jopa telkkariin. Suosittelen kirjaa lämpimästi kissanomistajalle, sellaiseksi haluavalle sekä kaikille kissojenystäville <3

Tässä meiltä muutama kirjavinkki lapsille ja lapsenmielisille  - mitäs teillä luetaan?

sunnuntai 17. syyskuuta 2017

Ihan hyytelö(n)ä


Tämä oli taas niitä viikonloppuja, kun sunnuntai-iltana summaa tapahtumia ja alkaa miettiä, että olis voinut vaikka vähän levätäkin... Ollaan meinaan taas vähän säilötty (viime vuotisesta säilömisen tuskasta kirjoittelin täällä). Pihjalanmarjaa (ja marja-aroniaa, mutta se on sitten toisen postauksen juttu). Ihan vaan sen takia että sitä sattui niin runsaasti puissa roikkumaan. En ole koskaan aikaisemmin maistanut pihlajaa, enkä edes Sorbusta. Uralin pihlajasta kyllä tykkään, se on nätti kappale. Mutta pihlajanmarjaa siis kokeiltiin nyt hyytelöidä. Ihan syötävää siitä tuli, kunnon Jurassic Parkia, vaikka välillä tuntui että hommassa hyytyy korkeintaan hymy. Voi olla että tää jää viimeiseksi kerraksi kun pihlajaa hyytelöidään, mutta rakkaat sukulaiset, teille on tulossa pukin pakettiin tätä punaista hyydykettä, halusitte tai ette. Sanovat, että liharuokien kanssa passaa nauttia. Voisin itse kuvitella myös juustopöytään. I rest my case. Hyvää sunnuntai-illan jatkoa ja säilönnän täyteistä syksyä sinullekin!


Ja reseptihän oli hyvin yksinkertainen: Keitin aluksi pihlajanmarjat höyrymehuksi mehumaijassa. Sitten hillosokeria 100 g / 1 dl mehua, keittäminen hyytelöksi ja purkittaminen steriloituihin hillopurkkeihin.

Lopputulos silkkaa Jurassic Park -ainesta, kunnon tärisevää ja hyllyvää hyytelöä.

Askarreltiin me lasten kanssa vähän pihlajanmarjateemaisia pakettikorttejakin. Tämä ei ole yksi niitä, vaikka voisi hyvin purkin kylkeen sopiakin. Vähän rankempaa huumoria näin sunnuntai-iltaan ;)