lauantai 23. syyskuuta 2017

Mitä tänään luettaisiin?


No miten olis vaikka Tatua ja Patua? Tämä valloittava kaksikko seikkailee useammassakin kirjassa, mutta viime aikoina meillä on luettu Tatun ja Patun Outoa unikirjaa, Tatu ja Patu etsivinä, Tapaus Puolittaja sekä Tatu ja Patu päiväkodissa. Outo unikirja on kirjoitettu tieteellisen hakuteoksen tyyliin, ja sisältää monta lyhyehköä erillistä lukua ja osiota unettomien öiden vianetsintäkaaviosta hyvän sängyn hankintaan. Useat näistä viihdyttävät myös aikuista, kuten Kysy, Prinsessa Ruusunen vastaa -palsta sekä Satu prinssistä joka ei saanut unta. Huomaa myös kansien sisäpuolelta löytyvä Maailman tylsin iltasatu Hopeahiuksesta ja kuudesta karhusta, joka lasten mielestä oli supertylsä, mutta omaan makuuni ihan hauska jahkailuineen ja turhanpäiväisine jaaritteluineen. Jännitystä kaipaava sen sijaan tarttuu dekkarimaiseen Tatu ja Patu etsivinä -kirjaan. Sopivan jännittävä ja mukaansatempaava tarina on täynnä kutkuttavan hauskoja dekkarikliseitä ja rikkaita kielikuvia: "Syöksähdin ovelle nopeammin kuin gepardi, jonka housut ovat tulessa". Päiväkotiin sijoittuva Tatu ja Patu taasen kertoo hauskasti monelle lapselle niin tutusta päiväkotiarjesta. Tämäkin kirja viihdyttää lukijoita vauvasta vaariin, ja yksityiskohtaiseen kuvitukseen on sisällytetty paljon myös aikuisille suunnattuja hauskoja intertekstuaalisia viittauksia. 

Hahah, tarkkasilmäinen lukija bongaa Juha Mieto Nestesaippuan ja monia muita hassuja juttuja Tatu ja Patu päiväkodissa -teoksesta (Aino Havukainen & Sami Toivonen, 2004).


Ihanan värikkäät ja kotoisasti kuvitetut Jason-kirjat pitävät meillä yllä suosiotaan edelleen. Nyt ollaan lueskeltu Jasonin kesää ja Vihaista Viiviä, joissa arjen pulmatilanteet ratkeavat mitä ihastuttavammilla tavoilla nokkelan ja sosiaalisen Jasonin toimesta. Camilla Mickwitzin teksti ja kuvat viehättävät kovasti minuakin. Tiesitkö, että hänen käsialaansa on myös Pikkukakkosen Varokaa heikkoja jäitä -animaatio?


Vähän vakavampaa luettavaa on tarjonnut tositarinoita hylätyistä kissoista kertova Kissatalon asukit. Kirjan yksitoista lukua kertovat jokainen tarinan kissasta, jonka elämän alku on ollut onneton, joka on tullut hylätyksi, mutta miten kaikki kuitenkin lopulta voi päättyä hyvin avuliaiden ja rakastavien ihmisten ansiosta. Tämän kirjan äärellä on käyty monia hyviä keskusteluja siitä, miten suuri vastuu lemmikin ottamiseen liittyy ja miten onnetonta hylätyksi tuleminen voi olla. 3- ja 5-vuotiaiden poikien mieleen oli erityisesti tarina sankarikissa-Jessestä, joka pelasti perheen tulipalolta ja oli niin taitava temppukissa, että pääsi jopa telkkariin. Suosittelen kirjaa lämpimästi kissanomistajalle, sellaiseksi haluavalle sekä kaikille kissojenystäville <3

Tässä meiltä muutama kirjavinkki lapsille ja lapsenmielisille  - mitäs teillä luetaan?

sunnuntai 17. syyskuuta 2017

Ihan hyytelö(n)ä


Tämä oli taas niitä viikonloppuja, kun sunnuntai-iltana summaa tapahtumia ja alkaa miettiä, että olis voinut vaikka vähän levätäkin... Ollaan meinaan taas vähän säilötty (viime vuotisesta säilömisen tuskasta kirjoittelin täällä). Pihjalanmarjaa (ja marja-aroniaa, mutta se on sitten toisen postauksen juttu). Ihan vaan sen takia että sitä sattui niin runsaasti puissa roikkumaan. En ole koskaan aikaisemmin maistanut pihlajaa, enkä edes Sorbusta. Uralin pihlajasta kyllä tykkään, se on nätti kappale. Mutta pihlajanmarjaa siis kokeiltiin nyt hyytelöidä. Ihan syötävää siitä tuli, kunnon Jurassic Parkia, vaikka välillä tuntui että hommassa hyytyy korkeintaan hymy. Voi olla että tää jää viimeiseksi kerraksi kun pihlajaa hyytelöidään, mutta rakkaat sukulaiset, teille on tulossa pukin pakettiin tätä punaista hyydykettä, halusitte tai ette. Sanovat, että liharuokien kanssa passaa nauttia. Voisin itse kuvitella myös juustopöytään. I rest my case. Hyvää sunnuntai-illan jatkoa ja säilönnän täyteistä syksyä sinullekin!


Ja reseptihän oli hyvin yksinkertainen: Keitin aluksi pihlajanmarjat höyrymehuksi mehumaijassa. Sitten hillosokeria 100 g / 1 dl mehua, keittäminen hyytelöksi ja purkittaminen steriloituihin hillopurkkeihin.

Lopputulos silkkaa Jurassic Park -ainesta, kunnon tärisevää ja hyllyvää hyytelöä.

Askarreltiin me lasten kanssa vähän pihlajanmarjateemaisia pakettikorttejakin. Tämä ei ole yksi niitä, vaikka voisi hyvin purkin kylkeen sopiakin. Vähän rankempaa huumoria näin sunnuntai-iltaan ;)

maanantai 11. syyskuuta 2017

Akut ladattu

Torvijäkälä kukkii.

Käytiin viikonloppuna Kustavissa mummilassa akkuja lataamassa. Miesväki kävi kalastamassa, ja saikin muhkean ahvensaaliin, joka paistettiin ulkona avotulella pojille illalliseksi. Hameväen kanssa käytiin vähän Savipajalla ihmettelemässä pupuja ja lampaita. Sunnuntaina mentiin koko sakki lähimetsään, jossa kävin näyttämässä lapsille omasta lapsuudesta tuttuja paikkoja. Nyt on akut jotakuinkin ladattu uuteen viikkoon :)

Pojat ihmettelemässä suurta kelohonkaa ja sen juurella olevaa muurahaiskekoa.

Muistin ihan oikein, missä kasvaa ketunleipää. Tästä otettiin vähän maistiaisia.

Karpalosuokin löytyi, mutta marjat olivat vielä aavistuksen raakoja.

En tiedä mikä sammal tämä on, mutta jotenkin tosi kauniin näköistä läheltä katsottuna.
Toivottavasti sinullakin oli rentouttava viikonloppu!

sunnuntai 3. syyskuuta 2017

DIY Jumppakassit

Ohoh, onpa ollut kiireiset pari viikkoa: flunssaa, pari useamman päivän mittaista työreissua, lasten harrastusten aloituksia jne... Niinpä jäi elokuun Vuosi väriterapiaa -haastetyökin pahasti kesken ja dokumentoimatta, mutta valmistunee syyskuun aikana, siitä siis lisää myöhemmin. Jotain sentään ehdin tässäkin kuussa saada valmiiksi, nimittäin tällaiset yksinkertaiset jumppapussukat pojille. Näihin mahtuvat sopivasti jumppatossut, pyyhe ja vesipullo, joita täytyy kantaa harrastuksissa mukana. 


Kassit ompelin farkkukankaasta, ja yläosaan tein nyörikujan. Alaosan nyörilenksut otin vanhoista farkuista. Nyörit olisi voinut ommella myös kassin kulmien sisään, mutta näin ne on helpompi vaihtaa, jos tulee tarvetta pidemmille nyöreille tai muuten vaan haluaa tuunata kassin ulkonäköä. Marvel-sankarit Hulkin ja Ironmanin ostin joskus aikoinaan Lidlistä, nyt tuli niille sopivaa käyttöä. Nuo ovat silitettäviä paikkoja, mutta ompelin ne vielä varmuuden vuoksi kiinni kasseihin. Kirjaimet virkkasin puuvillalankojen jämistä, ohjeet täällä. Käyttäjät ainakin olivat tyytyväisiä, joten olen kai minäkin. Kivaa alkavaa viikkoa!