torstai 29. syyskuuta 2016

Eväsretkellä koko perheen voimin

Me käytiin viime viikonloppuna vähän patikoimassa koko perheen voimin. Paikaksi valikoitui Pomponrahkan luontopolku Turussa, joka on suhteellisen lähellä, mukavan ajomatkan päässä. Ilma oli kivan lämmin ja kaunis, mutta silti syksyinen. Reissu oli kaikinpuolin onnistunut: reitti oli sopivan lyhyt ja eväiden syönti luonnonhelmassa oli tietysti pojille reissun kohokohta, vaikka muutenkin tuntuivat nauttivan. Tästä olisi kiva tehdä koko perheen harrastus, aina silloin tällöin lähteä jollekin kivalle reitille luonnonhelmaan kävelemään. Toivottavasti ehditään vielä parille reissulle tänä syksynä!


Lähes koko reitti oli pitkospuilla päällystetty, ja lapsista oli hurjan hauskaa juosta puita pitkin.
Kiinnostavannäköisiä sivupolkujakin löytyi, muttei nyt ekalla kerralla uskallettu poiketa pääreitiltä.
Osa maastosta oli soista, mutta kumisaappaita ei silti olisi tarvinnut.
Paikoitellen näkyi jo kaunista maaruskaa.
Pikkusiskokin kulki mukana Isännän rintarepussa.
Reitin varrelta löytyi paljon kiinnostavaa tutkittavaa, esim. nämä veikeät puunjuuret.
Vielä joskus haaveilen lähteväni vaikka äitini kanssa Lappiin ruskaretkelle, mutta harjoitellaan nyt ensin näillä lyhyillä lähireiteillä :)

maanantai 26. syyskuuta 2016

Kaksi herkkua luumuista

Herkkulakko on kutakuinkin muuten pitänyt, mutta noin kerran viikossa olen jotain hyvää leiponut ja siitä nauttimisen itselleni sallinut. Vähän aikaa sitten meitä hemmoteltiin mukavalla luumusadolla, joten tässä muutama luumuinen leivonnainen. Piirakka on tehty tuoreista luumuista ja kääretorttuun luumuista makua tuo kardemummalla ja kanelilla maustettu luumuhillo (toki mikä tahansa muukin luumuhillo käy).


Luumu-mascarponepiirakka

Pohja: 
125 g voita
3,5 dl vehnäjauhoja
0,5 dl sokeria
0,5 dl tomusokeria
1 muna

Täyte:
100 g mascarponejuustoa
100 g maustamatonta tuorejuustoa
2 munaa
1,5 dl tomusokeria

Pinnalle:
0,5 kg luumuja
2 rkl ruokokidesokeria

Sekoita pohjan aineet monitoimikoneessa tasaiseksi taikinaksi, ja painele se vuoan pohjalle. Vatkaa täytteen aineet tasaiseksi ja levitä pohjalle. Halkaise luumut ja poista kivet. Painele luumut täytteen päälle ja ripottele lopuksi pinnalle ruokokidesokeria. Paista 200 asteessa noin 30 minuuttia. Nauti! 


Luumuinen kääretorttu

1 vaalea peruskääretorttupohja:
4 munaa
1,5 dl sokeria
1 dl vehnäjauhoja
0,75 dl perunajauhoja
1 tl vehnäjauhoja

Täytteeksi:
1,5 dl vispikermaa
100 g maustamatonta tuorejuustoa
125 g mascarponejuustoa
1 dl tomusokeria
n. 2 dl mausteista luumuhilloa (keitin hillon tällä reseptillä)

Vaahdota munat ja sokeri. Siivilöi joukkoon keskenään sekoitetut kuivat aineet varovasti kaapimella nostellen. Levitä leivinpaperoidulle uunipellille ja paista 200-asteisen uunin keskitasossa noin 6-8 minuuttia. Kumoa sokeroidulle leivinpaperille ja anna jäähtyä ennen täyttämistä.

Vaahdota vispikerma ja vatkaa joukkoon tuorejuustot sekä tomusokeri. Levitä hillo ja kermavaahto-tuorejuustoseos kääretorttupohjan päälle, rullaa ja laita jääkaappiin odottamaan tarjoiluhetkeä.

keskiviikko 21. syyskuuta 2016

Onnittelukortti tohtorille

Viime viikonloppuna sain osallistua hyvän ystävän ja kollegan väitöstilaisuuteen ja illalla vielä karonkkaan, pikkuhetkeksi jatkoillekin. Päivän aikana mieleen palautuivat tunnelmat omasta väitöspäivästä viime keväänä. Tämä oli ensimmäinen pidempi poissaolo vauvan synnyttyä, joten senkin puolesta jännitti aika lailla. Kaikki meni kuitenkin hyvin, ja ilta oli hauska, mieleenpainuva ja viihdyttävä. Ystävääni muistin alla olevalla kortilla, jonka maalasin ja johon lisäefektiksi laitoin lankaa. Tämä oli nyt toinen kirjomani kortti, ensimmäinen löytyy täältä





sunnuntai 18. syyskuuta 2016

Leipäviikko, osa 4/4: Omppuleipä

Leipäviikon viimeistä viedään... Porkkanasämpylät ovat minulle tuttu juttu ja useaan otteeseen hyväksi havaittu, mutta nyt kun omenaa on niin paljon saatavilla, teki mieli kokeilla sitä leipätaikinan sekaan. Tein leivät Kodin Kuvalehden ohjeen mukaan, jossa omenaa oli sekä omenamehun että raasteen muodossa. Leivät onnistuivat tosi hyvin ja olivat tuoreeltaan maukkaita. En ole kauheasti tehnyt kokonaisia leipiä ilman vuokaa, joten tästä onnistumisesta jäi hyvä mieli :) 


Ensi viikolla sitten jotain ihan muuta kuin leipää ;)

torstai 15. syyskuuta 2016

Leipäviikko, osa 3/4: Itse tehty näkkileipä

En ole aikaisemmin kokeillut tehdä itse näkkäriä, mutta nyt tuli sitäkin tehtyä leipäviikon kunniaksi. Selasin paljon eri reseptejä, ja hylkäsin sellaiset, joissa oli kananmunaa tai rasvaa, koska jotenkin koin, etteivät ne kuulu näkkäriin. Lopulta päädyin tähän rouheiseen näkkäriin, tosin pellavansiemenet korvasin seesaminsiemenillä. Ihan mukavan rapsakkaa tästä tuli, ja sopi hyvin keiton kanssa nautittavaksi tuoreeltaan. 


Oletko sinä kokeillut tehdä itse näkkäriä? Vinkkaa resepti ;)



tiistai 13. syyskuuta 2016

Leipäviikko, osa 2/4: Aamusämpylät

No pitihän minunkin kokeilla aamusämpylöitä, joiden ideana on tehdä taikina valmiiksi edellisenä iltana ja paistaa lämpimäisiä seuraavan aamun aamupalapöytään. Sämpylät olivat tosi maukkaita ja pehmeitä, vaikka taikina olikin melkoisen tanakan oloista (ja pelkäsin että sämpylät muistuttaisivat enemmän tykinkuulia). Ajatus itseleivotusta tuoreesta aamupalaleivästä on kyllä niin ihana, että pitää tutustua useampiinkin variaatioihin. Vaivan palkitsee täysi vatsa ja perheenjäsenten hymyilevät suut :)


Aamusämpylät

15 g hiivaa
3 dl vettä
1 tl suolaa
1 rkl siirappia
1 dl auringonkukan siemeniä
5 dl vehnäjauhoja
2,5 dl neljän viljan hiutaleita
2 rkl öljyä


Liuota hiiva kylmään veteen. Sekoita joukkoon suola, siirappi ja auringonkukan siemenet. Sekoita jauhot ja hiutaleet keskenään ja lisää jauhoseos taikinaan samalla hyvin vaivaten. Lisää öljy alustuksen loppuvaiheessa. Peitä kulho kelmulla ja nosta yöksi jääkaappiin. Vaivaa taikina aamulla jauhotetulla pöydällä, jaa 16 osaan ja pyöritä sämpylöiksi. Kohota sämpylöitä 40-asteisessa uunissa liinan alla noin 20-30 minuuttia. Ota sämpylät uunista ja kuumenna uuni 225 asteeseen. Paista sämpylöitä uunin keskitasolla noin 10-15 minuuttia. Nauti aamupalapöydässä hyvässä seurassa.


PS. Aamupalapöytään voi pyöräyttää myös pataleivän, jonka taikina niin ikään nousee yön yli!

maanantai 12. syyskuuta 2016

Leipäviikko, osa 1/4: Saaristolaisleipä

Tiesittekö, että nyt vietetään leipäviikkoa? Minä olen oikeastaan viettänyt sitä tässä jo parisen viikkoa, leiponut nimittäin viimeaikoina nimenomaan leipää. Tämän viikon aikana on tarkoitus jakaa kanssanne yksi suosikkileipäreseptini sekä muutamia uusia kokeiluja, tervetuloa mukaan!

Aloitetaanpa leipäviikko tutulla klassikolla, saaristolaisleivällä, jota tulee leivottua useampaan otteeseen vuodessa ja tarjottua esim. juhlapöydässä. Aromikas tumma limppu on mielestäni parhaimmillaan tarjottuna graavilohen, kylmäsavulohen tai toast skagen -tyyppisen raputahnan kanssa, mainiota myös lohikeiton kera. Taikinan tekeminen on tosi nopeaa, eikä vaadi vaivaamista. Sen sijaan pitkä nostatus- ja paistoaika vaativat kärsivällisyyttä, mutta odotus palkitaan!


Saaristolaisleipä (2 vuokaa)

7 dl piimää
50 g hiivaa
2 dl siirappia
2 tl suolaa
2 dl kaljamaltaita
2 dl vehnäleseitä
2 dl ruisjauhoja
7 dl vehnäjauhoja

(Voiteluun siirappivettä)

Liuota kädenlämpöiseen piimään hiiva. Lisää joukkoon siirappi ja suola, maltaat, vehnäleseet, ruisjauhot ja vehnäjauhot ja sekoita tasaiseksi. Kaada kahteen voideltuun vuokaan ja anna kohota noin 1,5 tuntia. Paista uunin alatasolla 175 asteessa 1,5-2 tuntia. (Voitele halutessasi paistamisen loppuvaiheessa siirappivedellä). Leipä on parhaimmillaan, kun se on tekeytynyt viileässä muutaman päivän.

Vinkiksi sinulle, joka pidät tummista limpuista: kokeile myös tätä olutlimppua, sekin vie kielen mennessään!

perjantai 9. syyskuuta 2016

Keittiön syystunnelmaa


Olen vihdoin saanut ikkunanpesut aloitettua, ja sitä myöten syksy on pikkuhiljaa saapunut keittiöön. Myös kynttilöitä on jo poltettu, ja lankomiehen pellolta napattiin vähän vehnää vanhaan konjakkipulloon. Näillä kuvilla osallistun samalla Mansikkatilan mailla -blogin Kukkailotteluun, jos vehnä nyt kukaksi lasketaan ;)




Ihanaa kesäisen lämmintä syysviikonloppua!

torstai 1. syyskuuta 2016

Säilömisen sietämätön... keveys?

Kardemummalla ja kanelilla maustettu luumuhillokokeilu onnistui yli odotusten!
Olen tässä miettynyt, että mun lempivuodenaikani on varmaan just tämä syyskesä, ja kuukausista ehkäpä elokuu. Kun loman jälkeen alkaa taas tuttu ja turvallinen arki. Kun päivät on vielä lämpimiä, mutta öisin jo viilenee ja illat hämärtyvät. Kun satokausi on parhaimmillaan ja keräilijälle riittää tekemistä puutarhassa ja metsässä. Kun harva se ilta porisee hillokattilat liedellä tai mehumaija kylppärissä. Koska mitäänhän ei yksinkertaisesti viitsi jättää pihalle happanemaan vaan kaikki pitää ottaa talteen. Aroniat on keitetty mehuksi, luumut, omenat ja ruusunmarjat hillottu, mustikat, herukat, karviaiset ja tyrnit kerätty talteen. Välillä jopa hammasta purren, pinna kireällä ja verenmaku suussa, kyseenalaistaen koko homman järkevyys*, kun on tässä vähän muutakin kiirettä kuin tällainen itsestä lähtöisin oleva pakonomainen säilömisentarve. Elokuun edetessä säilömiseen liittyvä rakkaussuhteeni alkaakin muuttua viha-rakkaussuhteeksi. Onneksi Isäntä on samaa sorttia enkä ole yksin säilömisineni. Me ollaan varmaan edellisessä elämässämme oltu hamstereita tai jotain sen tapaisia. No, ehkä me kuitenkin talvella hymyillään kun napataan taas yksi hillopurkki tai mehupullo autotallin varajääkaapista, tai kun pakastimesta voi ottaa itse poimitun mustikkapussin ja hurauttaa sen smoothien joukkoon.

*Esim. kun keräät 2 litraa ruusunmarjoja piikkisestä ruusupuskasta, perkaat ne, keität, survot, keität, soseutat sosemyllyllä, sokeroit ja keität taas huomataksesi että saat yhden purkillisen ruusunmarjahilloa, joka on kylläkin ihan hyvää ja terveellistä, mutta kaupasta sen olis saanut hiukan helpommalla. 


Illan pimeinä tunteina voi vaikkapa keitellä omppuhilloa...
Ja sokeroimatonta omppusosetta vaaville pakastimeen odottamaan :)
Löytyykö sieltä innokkaita säilöjiä?