tiistai 24. marraskuuta 2020

Perussukat ja hedelmät

 

Pikaiset tiistai-illan tervehdykset! Sain valmiiksi toiseksi viimeiset tekeleet pukinkonttiin, tällä kertaa tällaiset aika ronskit perussukat (kokoa 46)... Lankana Novitan seiskaveikkaa, harmaata ja raidallista. Ihan perusmallia en kuitenkaan jaksanut tehdä, vaan varressa pieni twisti: kaksi kerrosta kaikki oikein harmaalla ja kaksi kerrosta 2o 2n raidallisella langalla. Nämä menevät saapassukiksi työkäyttöön, joten en jaksanut mitään kovin koristeellista kirjoneulekuviota näihin tikutella. 

Laitetaanpa tähän lisäksi pari kuvaa viime kevään koronakokeiluista, markettihedelmistä kasvatetuista huonekasveista. Ekassa kuvassa on sitruksia (ehkä sweetie ja / tai sitruunaa), alempana kiivi. Ihmeen kaupalla olen saanut pidettyä nämä hengissä näinkin pitkään, mutta nyt tuntuu, että kiivi on alkanut ottaa nokkiinsa viileässä kuistissa. 


 

Tällaista tänne, nyt uhmaamaan pimeyttä lenkille ettei mene koko kroppa jumiin tästä koneella istuskelusta!

Quick hello! Yet another pair of socks ready to be given as a Christmas gift :) And I'm proud to present my house plants, which I have grown from market fruits. Lemons or sweeties in the upper picture, kiwi fruit in the lower. Hope these will survive the dark winter ;)

maanantai 16. marraskuuta 2020

Kirja-arvostelussa Aikuisten leikkikirja


Kuulun ihmisiin, jotka suhtautuvat leikkimiseen hieman ristiriitaisesti. Toisaalta saatan tuntea itseni vaivaantuneeksi esim. päiväkoti-ikäisen vanhempainilloissa, joissa vanhemmat laitetaan leikkimään samoja leikkejä kuin mitä lapset päivähoidossa ovat kokeilleet. Enkä ole oikein (enää) hyvä leikkimään barbeilla tai legoilla, vaikka lapset välillä pyytävätkin. En myöskään ole rohkein heittäytyjä, ainakaan tuntemattomassa porukassa. Toisaalta olen aina tykännyt kaikenlaisista peleistä, visailuista ja kisailuista, ja kilpailuhenkeäkin löytyy. Aikana ennen lapsia vietimme toisinaan kokonaisia mökkiviikonloppuja pelaten porukalla niin korttia kuin kaikenlaisia lautapelejä Trivial Pursuitista Rappakaljaan. Nykyäänkin illanvietto ilman minkäänlaista ohjelmaa tuntuu vähän tylsältä, erityisesti jos ei juurikaan tunne muita juhlijoita. Pelit, leikit, kisailut ja visailut ovatkin oiva ja luonnollinen tapa paitsi pitää hauskaa, myös tutustua uusiin ihmisiin. Niinpä esim. omissa jokavuotisissa terassibileissä meillä on vähintäänkin ollut tietovisaa ja myös joitakin fyysisempiä lajeja (esim. Speden spelit -tyylisiä aktiviteetteja), joissa ollaan joukkueittain kisailtu. Voi miten harmittaakin, että koronan takia jäivät viime kesäiset pippalot pitämättä, toivottavasti jälleen ensi kesänä... Myös vieraillessamme esim. vanhempieni luona vietämme usein iltaa itse keksimiämme tietopelejä pelaten. Lasten synttäreilläkin meillä on usein ollut esim. synttärisankariin liittyvä tietovisa, joka on saattanut olla ihan kynä-paperi-visa tai kerran toteutin vastaavan myös Kahoot!-sovelluksella. Someaikana, jolloin moni aikuinenkin viettää tunteja nenä kiinni älylaitteessa, yhteiset peli- ja leikkihetket ovat virkistävää vaihtelua ja parhaimmillaan niistä tulee ikimuistoisia.   


Olinkin aika innoissani, kun sain Tuuma-kustannukselta arvosteltavakseni Metti Vuoskun ja Anette Siilin kokoaman Aikuisten leikkikirjan. Päällimmäisenä ajatuksena tietenkin, mitä kaikkia uusia ideoita saisin tuleviin illanviettoihin. Ja löytyihän niitä! Kirjassa on kaiken kaikkiaan 35 eri leikkiä, jotka on jaettu neljään eri teemaan. Ystävien kesken -osiossa on nimensä mukaisesti leikkejä, jotka sopivat esim. illanviettoihin ystävien kesken, syventämään keskusteluja, herättämään uusia ajatuksia tai uppoutumaan vanhoihin muistoihin. Kuinka hyvin tunnemme? -osion leikit auttavat tutustumaan uusiin ihmisiin, mutta myös itseen, kumppaniin tai ystäviin uusin silmin. Vietä kanssani hetki aikaa -teeman leikit ovat nopeita ja sopivat ajankuluksi pieniin, tylsiltä tuntuviin hetkiin tai esim. automatkoille. Viimeisen, Tässä menee tovi -teeman leikit puolestaan vievät nimensä mukaisesti vähän enemmän aikaa. Kirjan leikit vaativat enimmäkseen ”päätä” (älyä, huumorintajua, kekseliäisyyttä, uteliaisuutta), eikä niinkään esim. fyysistä taituruutta.
  
Kirjan leikeissä viehättää niiden helppous: etukäteisvalmisteluja tai erityisiä välineitä ei juurikaan tarvita, vaan yleensä kynä ja paperi riittävät, ja jossain leikissä pärjää pelkällä peukullakin. Muutama leikeistä oli jo entuudestaan tuttu, kuten Kuka minä olen tai Tapahtumabingo, josta kirjassa tosin annetaan paljon hauskempi versio kuin mihin on esim. häissä törmännyt. Uusi versio sopisi mainiosti esim. työporukan pikkujouluihin :D Huomasin osan leikkien kohdalla miettiväni myös erilaisia sovelluksia koko perheen versioiksi esim. puuduttavien automatkojen ratoksi, tai virtuaalisia versioita esim. Zoomin kautta pelattavaksi. Ammattini kautta pohdin myös joidenkin leikkien soveltuvan esim. ryhmäyttämiseen ja tutustuttamiseen opetus- ja koulutustilanteissa.

Nostan esiin yhden ennakkosuosikin, Tunnustusleikin, joka päätyy ehdottomasti kokeiltavaksi. Siinä jokainen osallistuja kirjoittaa lapulle salaisuuden tai tunnustuksen, jota muut osallistujat eivät tiedä. Kaikkien tunnustukset laitetaan kippoon, josta kukin vuorollaan nostaa yhden ja lukee sen ääneen. Muut yrittävät arvailla, kenen tunnustus on kyseessä. Lopuksi tunnustuksen kirjoittaja paljastaa itsensä ja kertoo tarinan tunnustuksensa takaa. Tämäkin sopisi mainiosti tulevan pikkujoulukauden juhliin, vaikkapa työporukan kesken.

Kenelle kirjaa suosittelisin? Henkilölle, jolta löytyy pilkettä silmäkulmasta! Sellaiselle, joka tykkää heittäytyä leikkeihin ja peleihin. Toisaalta myös sellaiselle, joka ei ehkä ole vielä löytänyt leikin riemua tai on sen aikuisiällä unohtanut. Työporukan kahvihuoneeseen. Ehdottomasti teos on ainakin oivallinen lahjavinkki ihmiselle, jolla on jo kaikkea!

 

Millainen on sinun suhteesi leikkeihin ja peleihin? Iloa ja riemua pimeään marraskuuhun!

Arvostelukappale Aikuisten leikkikirjasta saatu Tuuma-kustannukselta.

sunnuntai 8. marraskuuta 2020

Virkatut lapaset ja marraskuun kukkijoita



Tänään sain viimeisteltyä ensimmäiset virkatut lapaseni, jotka somistin virkatuilla lumihiutaleilla. Lapasten ohje on Novitan, samoin lankana Isoveli. Lopputuloksesta tuli tiivis ja jämäkkä, joten uskon näiden lämmittävän kovillakin pakkasilla. Lankaa näihin meni kyllä tosi reilusti, ihan eri määrä kuin vastaaviin neulottuihin lapasiin. 

 
Isänpäivää on meillä vietetty melko perinteisin menoin, esim. hotellityylin aamupalalla. Leipomukseksi tein Isännän toiveesta pullaa, tällä kertaa höystettynä voisilmällä ja muruseoksella. Kauniin aurinkoisen aamupäivän vietimme pienellä perhekävelyllä, ihastellen (ja samalla vähän kauhistellen!) marraskuisia kukkijoita. Eivät ole säät samankaltaiset kuin omassa lapsuudessa, jolloin marraskuisilla synttäreilläni saatettiin olla lumilinnanrakennuspuuhissa. Alla olevat kuvat eivät siis suinkaan ole käsämuistoja, vaan isänpäivänä napattuja otoksia omalta pihalta ja tienvarsilta. Hyvää isänpäivän jatkoa <3




 
Today I finished my first pair of crocheted mittens, and quite liked the thick and snug finishing. We have also been celebrating Father's Day with traditional festive breakfast. Since it was so sunny today, we went for a walk and admired (and at the same time were a little horrified) of the flowers in November. The weathers aren't the same as in my childhood, when at my November birthday a snowcastle could be built. Have a nice Father's Day!

sunnuntai 1. marraskuuta 2020

Halloweenin viettoa

 
Meillä on eilen vietetty aika poikkeuksellista Halloweeniä. Näin koronavuotena olimme ihan vain oman perheen kesken, kun yleensä juhlijoita on ollut parisenkymmentä. Ihan mukavasti ja stressittömästi sujui näinkin :) Söimme perinteisiä Halloween-herkkuja, lasten toiveesta nakkimuumioita ja dippivihanneksia, ja lisäksi tein uuniperunoita savuporotäytteellä. Jälkkäriksi tuplasuklaakakku, jonka koristelin sokerimassasta muotoilemallani möröllä ja männynoksista tehdyillä minikuusilla, jotka sokeroin "lumisiksi". 


 
Pakohuoneista innostuneena olen jo monesti miettinyt, että olisi kiva toteuttaa vastaavaa kotioloissa, jos hankkisi erilaisia numerolukkoja yms. sopivaa rekvisiittaa. Tänä vuonna mentiin kuitenkin niillä materiaaleilla, joita löytyi kotoa. Osa ideoista löytyi Pinterestin kautta. Lapset saivat siis tiiminä ratkaista vihjeitä, jotka ohjasivat vähitellen karkkiaarteen luo. Kuvissa vihjeradan tarkempi kulku :)

Ensimmäinen vihje oli kirjelappu, joka löytyi eteisen lattialta. Salakirjoituksen ratkaisemalla selvisi seuraavan vihjeen paikka.

Leikkiuunista löytyi palapelin pohja ja palaset, jotka kokoamalla selvisi seuraavan vihjeen paikka. Olen joskus ostanut noita palapelipohjia Tigerista, ja nyt yksi pääsi vihdoin käyttöön. Kuvassa siis saappaat, jotka ohjasivat lapset eteiseen kurkistelemaan saappaiden sisään.



Yhdestä saappaasta löytyikin sitten nippu jäätelötikkuja, jotka tarkemman tarkastelun myötä paljastuivat nekin eräänlaiseksi palapeliksi. Tikuista muodostui kuva ja sana "kylpyhuone", joka ohjasi lapset seuraavan vihjeen äärellä.

 
Kylppärin lattialla oli valkoinen paperi, vesiväripaletti, pensseli ja vesikippo. Vähän aikaa mietittyään kolmikko hoksasi ruveta maalaamaan valkoista paperia, josta paljastuikin seuraava vihje: "paikka jossa istutaan paljon".

 
Seuraavaksi lapset ryntäsivät katselemaan keittiön tuoleille, mutta siirtyivät sitten nopeasti olkkarin puolelle. Sohvatyynyjen takaa paljastuikin legoista tehty koodi koodiavaimineen, joka ohjasi lapset aarteen kätköpaikalle.

 
Pesukoneesta sitten löytyivät nämä makeat aarteet :)

 
Tällaista meillä tänä vuonna, mitenkäs sinun Halloweenin tai pyhäinpäivän viettosi sujui?

***

Happy Halloween! Due to covid-19, we had a bit exceptional Halloween this year. Usually we have  almost twenty guests with us, but this time it was just the five of us. It was actually quite nice, and not that stressful :) We ate some Halloween style food, such as mummies made out of frankfurters and puff pastry and vegetables with dipping sauces. And of course, a double-chocolate cake with the Groke on top of it for the dessert. The kids loved especially the "escape room style" puzzles and mysteries that they needed to solve in order to found a candy treasure. How was your Halloween?