Tällä viikolla Pienen Linnun makrotex-haasteessa kuvataan tärkeitä asioita. Tähän olisi voinut kuvailla vaikka mitä, mutta valitsin tällä kertaa tavarat. Vaikka koitankin olla liikaa kiintymättä tavaroihin, ovat nämä kuvissa näkyvät, huostaani lahjoitetut vanhat tavarat minulle siinä määrin tärkeitä, etten voisi kuvitella myyväni tai heittäväni niitä koskaan pois, vaan toivon niiden säilyvän perheessäni tai suvussa pitkään. Näissä kuvissa näkyvät kehto ja ankkakeinu ovat alkujaan ihan käyttöesineitä, mutta meidän kodissamme ne ovat päässeet osaksi lastenhuoneen sisustusta, ehkä enemmänkin koristeina, vaikka joskus pojat kehdossa tai keinussa keikkuvatkin. Kehto oli tosin esikoisen synnyttyä jonkin aikaa ihan vauvan lepopaikkanakin alakerrassa, mutta koska se oli omalla selälle liian epäergonominen ja raskas liikuteltava (sekä liian houkutteleva nukkumapaikka kissalle), päätettiin se siirtää yläkertaan. Mukava ajatus kuitenkin, että Tähtisilmä on jonkin aikaa loikoillut samassa kehdossa kuin isoisänsäkin. Ankkakeinu on saatu miehen perheen puolelta, ja silläkin on ikää varmaan satakunta vuotta. Onko sinulla jotain vastaavia perintökalleuksia, joita vaalit?
 |
| Vanha vaku on täytetty tyynyillä... |
 |
| ...ja kyydissä keikkuu myös pari vuotta sitten tildaamani nalleperhe. |
 |
| Ankkakeinussa näkyvät elämän jäljet... |
 |
| ...mutta ne tekevät siitä sympaattisen. |
Muiden tärkeisiin asioihin voit tutustua
täällä.
Tärkeitä aarteita menneisyydestä, näissä on tunnetta ja tunnelmaa!
VastaaPoistaNäin on :)
PoistaPerintökalleuksia ei saakaan heittää pois. Nuo ovat ihania.
VastaaPoistaKiitos:)
PoistaIhana tuo kehto <3
VastaaPoistaKiitos!
PoistaKauniita ovat.
VastaaPoistaKiitos Kirsi :)
PoistaAivan ihana tuo ankkakeinu. Kauniita aarteita.
VastaaPoistaKeinu on rakas, ja vielä toimiva :)
PoistaOi oi! Vitsi miten hieno ankkakeinu! Ja ihana kehto. Minäkin huolisin molemmat. Kauniita kuvia, tuo kettutyyny tuo upean vastavärin siniseen!
VastaaPoistaOi kiitos! Kettutyyny on mammani neuloma joululahja esikoisellemme muutaman vuoden takaa.
PoistaIhania, tärkeitä esineitä. Nuo ankat ovat vielä niin söpöjäkin!
VastaaPoistaMinäkin pidän kuvien kauniista värimaailmasta, sinistä ja lämmintä ruskeaa.
Ja lupiinifanina pidän tietysti profiilikuvastasi! :)
Kiitos kehuista Sara! Lupiineista tykkään minäkin, kukat ovat komeita ja lehdet kerävät sateella ihanasti kastehelmiä.
PoistaKehdot ovat kauniita, mutta täyspuisina ihan mahdottoman painavia. Nuo tildanallet ovat kyllä saaneet ihanan lepopaikan!
VastaaPoistaMinulla on enimmäkseen vanhempieni ja isovanhempieni huonekaluja, ne kestävät ja niistä en luovu.
Joo, ovathan nuo vanhan ajan huonekalut vähän eri maata kuin ikean mööpelit ;)
PoistaOi upeita esineitä, noista ei saakaan luopua...<3
VastaaPoistaKiitos! En luovu en :)
PoistaKaunis ajan patinoima ankkakeinu.
VastaaPoistaKiitos :)
Poistameillä on samanlainen ankkakeinu, anoppini oli syntynyt 1920 ja hän on keinunut sillä on varmaankin hiukan tuotakin vanhempi ehkä, mutta ihana on t. krisse
VastaaPoistaJuu, kaunis on minustakin, nimenomaan tuollaisena ajan patinoimana. Luulen että tälläkin keinulla on sellaiset sata vuotta ikää.
Poista