Ystävänpäiväsukista innostuneena laitoin heti seuraavat tulemaan, tällä kertaa Novitan sukkalehden vaahtokarkkisukat (ohje myös täällä). Lankana käytin Adlibriksen Socki Plussaa, sävynä Mint & Berries. Nämä taitavat mennä pukinkonttiin. Ihanaa, kun saa jotain valmiiksi, vaikka vähän laiskanpuoleista tuo käsitöiden tekeminen on viime aikoina ollutkin. Toivottavasti luvattu sade ja ukkonen saapuu tänään, voisi taas laittaa hyvällä omalla tunnolla puikot heilumaan ;)
sunnuntai 29. heinäkuuta 2018
torstai 26. heinäkuuta 2018
Miniatyyripuutarha
Tänä kesänä värkkäiltiin meille myös pikkuruista miniatyyri- tai keijukaispuutarhaa metalliseen kukkaruukkuun. Kasvit tuli ostettua vähän hätäisesti, eivätkä ole varsinaisia ulkokasveja, mutta menestynevät näillä lämmöillä hyvin terassillakin. Minipuutarhasta löytyy erilaisia taloja, sieniä, penkkejä ja siilejä. Tilasin myös siltoja, katuvaloja ja portaita, mutta ne jäivät tästä versiosta pois odottamaan seuraavaa... Pikkuinen puutarha on herättänyt ihastusta niin lapsissa kuin aikuisissa, ja sillä saa myös leikkiä. Oletko sinä värkännyt minimaailmaa pihalle?
PS. Alimmassa kuvassa vilahtelee myös uusi perheenjäsenemme, josta lisää myöhemmin! Mukavaa viikonvaihdetta <3
perjantai 20. heinäkuuta 2018
Terassielämää
Heippa pitkästä aikaa! Lomalainen ei ole ehtinyt oikein blogin ääreen, mutta tässä nopeasti kuvapläjäys terassistamme, joka valmistui viime vuonna ja johon tänä vuonna hankimme vähän uutta kalustusta. Toimitusaikojen venyttyä tuskallisen pitkitksi terde-elämästä ollaan päästy nauttimaan vasta nyt heinäkuussa, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan :)
Mitä sinun heinäkuuhusi kuuluu?
perjantai 29. kesäkuuta 2018
Ystävänpäiväsukat, vihdoinkin
| Vuoden 2018 ystävänpäiväsukat, ohje Niina Laitinen designs |
Osallistuin tänä keväänä ekaa kertaa Taimitarhan KAL-yhteisneulontaprojektiin, joka alkoi tammikuussa ja jonka tavoitteena oli neuloa kirjoneulesukat ystävänpäiväksi, ohjeen paljastuessa pieni pätkä kerrallaan päivittäin. Aika äkkiä huomasin, etten pysynyt tahdissa, ja päätin olla ottamatta sen suurempaa stressiä... Tämä on ollut kyllä poikkeuksellisen niukka vuosi käsitöiden suhteen, mikä tuntuu vähän pelottavaltakin - useana iltana olen ollut niin väsynyt, etten ole jaksanut puikkoihin tarttua. Hassua, koska käsityöt ovat kuitenkin minulle ensi sijassa rentouttava ja iloa tuottava harrastus. No, näistä ystävänpäiväsukista tuli oikeastaan juhannussukat, kun valmistuivat sopivasti juhannuksen alla. Samalla meni kirjoneulesukkaneitsyys ja häpeäkseni täytyy myös todeta, että nämä olivat toiset koko elämässäni neulomani sukat (ekat neuloin ala-asteella!). Ihan tyytyväinen siis olen, ja kantapääkammon selätettyäni voisin kuvitelle neulovani sukat jos toisetkin, joskaan en ainakaan heti perään näin isotöistä projektia. KALin aikana menin ja tilasin myös Niina Laitisen Villasukkien vuosi -kirjan tuomaan sukkainspistä, ja voin suositella sitä lämmöllä muillekin. Nyt iski vähän jo ahdistus, mitä seuraavaksi? Aina on jotain oltava puikoilla...
| Terassilla kukkii kauniisti vielä äitienpäivälahjaksi saatu pelargonia <3 |
| Nämä samettikukkaset ovat poikien istuttamat, nekin äitienpäivälahjaksi saadut :) |
keskiviikko 20. kesäkuuta 2018
Terkut vaippatehtaalta!
En olisi vielä hetki sitten uskonut, että tehtailen vaippoja ihan mielelläni ja vapaaehtoisesti. Nää tulevat nukeille, kun tytöstä on tullut kovan luokan pikkuäiti useammalle nukkevauvalle. Tarrakiinnitys on helppo pienilläkin käsillä saada kiinni, vaikka välillä apua tarvitaankin. Valkoinen vaippa oli ensimmäinen, ja siihen ompelin koko mitalta levyvanun väliin. Näin siitä tuli aika pullea, joten kirjavat vaipat tein vain osaksi vanulla vuorattuna eli ompelin suorakaiteen muotoisen vanulevyn "imuosaksi" vaipan keskelle. Tein vaipat ihan puuvillakankaista, mutta sisäkappaleeseen ommellut kuminauhat parantavat istuvuutta. Kaavan ja ohjeen nappasin jälleen Mekkotehdas-kirjasta. Näiden nukenvaatteiden tekeminen on osoittautunut yllättävän hauskaksi puuhaksi, kun ei haittaa, vaikka menee vähän sinnepäin. Mielessä on jo muutama omakin malli kokeiltavaksi, katsotaan mitä niistä tulee! Mukavaa juhannusviikkoa!
sunnuntai 10. kesäkuuta 2018
2-v. neitokaisen synttäreiden juhlintaa
| Yksisarviskakku :) |
Tänään juhlittiin meidän pienimmän 2-v. synttäreitä aurinkoisessa säässä <3 Löyhänä teemana oli yksisarvinen, jonka mukaan tein pääkakun. Tänä vuonna neidin synttärimenusta löytyi seuraavaa:
pecorinopiirakkaa
savulohta, kananmunaa ja katkaraputahnaa
meloni-mozzarellasalaattia
parsa-pastasalaattia
pekoniin käärittyjä kanafileitä
couscousia ja paprikakastiketta
saaristolaislimppua ja voita
yksisarviskakkua daim-vadelmatäytteellä
syreenikakkua
raparperi-vaniljatuorejuustokakkua
sitruuna-marenkipiirasta
| Syreenikakun päällä ei sattuneesta syystä nähty syreenejä. Sen sijaan kostukkeena käytetyn kukkamaidon olin tehnyt etukäteen pakkaseen, samaten kukkasokerin, joka maustoi täytteen kerma-tuorejuustoseosta. Aika miedosti syreeni maistui, mutta ehkä aavistuksen saattoi aistia. |
| Kukat menossa maitokylpyyn... |
| Perinteinen sitruuna-marenkipiirakka maistuu aina, yksi kestosuosikeistani. |
Muutama viikko sitten juhlittiin myös päiväkodin kevätjuhlia, ja sinne muistamiseksi neidin aikuisille vietiin hunajaa ja teemaan sopivat ampparikortit, jossa neidin kädenjälki näkyi sormiväreillä painetuissa amppareissa. Pojat veivät omaan ryhmänsä ohjaajille jätskiaiheiset kortit ja jätskintekotarpeita resepteineen. Nekin unohdin kuvata... Alkaa jo olla vaikeeta tämä bloggaus tällä höyrypäällä - vissiin rupeis jo olemaan kesäloman tarpeessa?
Voimia uuteen viikkoon!
sunnuntai 27. toukokuuta 2018
Vakkaripaikalla
Käytiinpä tässä hetki sitten myös Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa, joka on ollut meidän jokakesäinen vakkarikohde jo kuudetta vuotta. Tällä kertaa kaikki olivat liikkeellä omin jaloin ja vauhdikkaassa seurassa sain hädin tuskin muutaman kuvan napattua. Karppiallas veti jälleen kerran lapsia puoleensa magneetin lailla :) Ulkona ei vielä viikko sitten ollut niin paljon katseltavaa, vaikka toki moni puu oli kauniissa kukassa ja jotkin atsaleat myös. Täytyy ehkä mennä ihailemaan pionimäkeä vielä vähän myöhemmin kesällä... Kahvion viereisessä opetustilassa oli myös käynnissä vuoden luontokuvanäyttely, jossa piipahdin kahden nuorimmaisen kanssa Isännän ja esikoisen nautiskellessa vielä jätskeistään. Kuulemma kahvion asiakkaissa oli herättänyt hilpeyttä neljävuotiaani kovaääninen selostus kuvasta, jossa hirvi ratsastaa toisen päällä. Onneksi lukutaitoinen esikoinen ei tullut ihmettelemään, mitä kuvan nimi "Aamupano" tarkoittaa... Ahhah, voi noita murusia! ;)
Iloa ja aurinkoa uuteen viikkoon!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)